1917
Varkauden teollisuuden voimakas kasvu alkoi voimakanavan rakentamisella 1910-luvulla. Puuhiomo rakennettiin 1914-16 voimakanavan päälle. Suurien rakennusvuosien aikana rakennettiin Varkauden koko puunjalostusteollisuus entisen metalli- ja laivanrakennusteollisuuden rinnalle. Voimakanavan varrella ollut puurakenteinen saha paloi sisällissodan aikana.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1918
Punakaarti piti valtaa Varkaudessa noin kuukauden ennen valkoisten suorittamaa Varkauden valloitusta 21.2.1918. Taisteluiden jälkeen vangiksi otettiin yli tuhat punakaartilaista. Valloituksen jälkeen teloitettiin “Huruslahden arpajaisissa” noin 80 punakaartilaista. Kaikkiaan Varkaudessa teloitettiin sisällissodassa yli 200 punakaartilaista.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1919
Virkamiesklubi oli perustettu Varkauden tehtaille jo vuonna 1919. Virkamiesklubiin kuului vain tehtaiden ylempää johtoa. Aluksi klubi piti majaa Ahlströminkadun varrella Tienkorva -nimisessä rakennuksessa, josta sodan jälkeen siirtyi entiseen tehtaan johtajan asuntoon, joka oli varta vasten remontoitu Kalevi Väyrysen suunnitelmien mukaan virkamiesklubiksi. Kalapirtti Kämärillä toimi klubin läksiäiskaronkan pitopaikkana 6.5.1919.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1920
Tehtaan työväestö kasvoi tehtaiden laajentumisen vuoksi voimakkaasti 1910-1920-lukujen taitteessa. Tehtaan alueeseen kuulunut Päiviönsaari oli hyvinkin kaupunkimainen ja järjestelmällinen tehtaan teettämän asemakaavan ja rakennustoiminnan ansiosta. Muu Varkaus taas pysyi maaseutumaisena mökkikylänä pitkälle 1920-luvulle. Mökit Leunanmäellä Rovamon liiketalon kohdalla Huruslahden rannalla 1920.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1921
Varkauden tehtaat rakennutti tehtaiden lisäksi myös asuntoja työväestölleen. Asunnot sijaitsivat hierarkian mukaisessa järjestyksessä. Johto asui Kosulanniemen huviloissa ja virkamiehet ja mestarit lähimpänä tehdasta. Työläisten asunnot sijaitsivat Savontien varressa entisen Kommilan tilan mailla. Mäkirinne -nimisiä työväenasuinrakennuksia rakennettiin vuonna 1921 nykyisen Noormarkunkujan varteen.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1922
Varkauden ensimmäinen jääpallo-ottelu oli pelattu pari vuotta aikaisemmin samaisella kansankeittiön vieressä sijainneella kentällä. 1920-luvun edetessä ottelut alkoivat kerätä katsojia, vuonna 1922 paperipuuvaraston puupinot toimivat vielä penkkeinä. Jääpallon todellinen mahtikausi alkoi oman palloseuran, WP 35:n perustamisesta.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1923
Yksi Varkauden suurimpia tulipaloja on työväenasuntoina toimineiden Koivuloiden palo. 17.5.1923 syttynyt tulipalo tuhosi neljä asuinrakennusta ja 48 perhettä menetti kotinsa. Tulipalosta pelastettu omaisuus ja kodittomat perheet savuavien raunioiden edustalla Tehtaan koulun kentällä tulipalopäivän iltana. Täysin tuhoutuneet rakennukset rakennettiin uudelleen samoille paikoille.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1924
Varkauden Tehtaan koulu vihittiin vuonna 1924. Tehtaan koulun valmistumiseen asti koulua oltiin pidetty Päiviönsaaressa, jossa tilat väestönkasvun takia kävivät ahtaaksi. Varkauden ollessa vailla kunnallista itsenäisyyttä, rakennutti koulun tehdas työläisilleen, kuten myöhemmin sairaalan. Tehtaan koulu kävi ahtaaksi jo muutaman vuoden kuluttua ja sitä laajennettiin nykyiselleen 1930-31.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1925
Matkustelustaan kuuluisa Lauri Kristian Relander, Reissu-Lasseksikin tituleerattu presidenttimme ehti Varkauteenkin vuonna 1925. Relander tutustui Varkauteen ja tietysti tehtaisiin A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtajan Walter Ahlströmin opastamana. Varkauteen jäi muistoksi vierailusta Relanderinkadun nimi.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1926
Ensimmäinen paperikone Varkauteen saatiin 1921 ja toinen paperikone ensimmäisen vieressä käynnistyi joulukuussa 1926. Molemmat paperikoneet tulivat suurelta saksalaiselta paperikoneiden valmistajalta J. M. Voithilta. Kahdella paperikoneella pärjättiinkin sangen pitkään, kolmas paperikone ja näistä ainut käytössä oleva, tosin kartonkikoneeksi muutettuna, tuli vasta vuonna 1961.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1927
Varkaus sai oman palokunnan vuonna 1917 yhtiön perustaessa Varkauden Tehtaan Palokunnan. Palokunta kokoontui 10-vuotisryhmäkuvaan paloaseman eteen vuonna 1927. Palokunta toimi Ahlströminkadulla sijainneella, väliaikaiseksi alun perin rakennetulla paloasemalla vuoteen 1956 asti, jolloin paloasema siirtyi nykyiselle paikalleen Taipaleentien varteen.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1928
Rossin talo rakennettiin Päiviönsaareen Ahlströminkadun varteen Karl Lindahlin piirustusten mukaan. Rossin talossa sijaitsi Rossin kauppa, myöhemmin myös muun muassa apteekki. Rakennuksen vieressä sijaitsi kirkko ja kirkon tapuli. Kirkon purkamisen jälkeen tapuli siirrettiin Pirtinniemen hautausmaalle.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
1929
Mikkelintien eli nykyisen Kauppakadun alkupää Leunanmäellä. Vuonna 1929 Varkaus sai kunnallisen itsenäisyyden kun Leppävirran ja Joroisten rajalla alueella sijainneesta Varkaudesta lohkaistiin kauppala. Kuntien välisen rajan muistona Kauppakadun poikki kulkee yhä rajakatu.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström
