1940

Vuonna 1938 Varkaudessa ryhdyttiin tehtaan toimesta valmistamaan sahan höyläämön yhteydessä tyyppitaloja. Oma tehdasrakennus puurakennetuotannolle rakennettiin vuonna 1940 Alvar Aallon suunnitelmien pohjalta. Jo samana vuonna valmistui 989 pääasiassa Aallon suunnittelemaa taloa, joskin suurin osa näistä oli puolustusvoimien käyttöön tuotettuja parakkirakennuksia. Talotehtaan suunnitteluryhmään kuuluneet Paul Bernoulli, Henno Kamppuri ja Kalevi Väyrynen loivat Aallon suunnitelmien pohjalta A-tyyppimalliston, joka sisälsi 25 erilaista talotyyppiä.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1941

Suomalaiset saivat sotasaaliiksi kymmeniä panssariajoneuvoja jo talvisodan aikana. Varkaudessa Pirtinniemen konepajalle oli 1939 valmistunut 700 m2 vielä sisustamaton konepajahalli, johon nopealla päätöksellä perustettiin panssarikorjaamo. Vain pari viikkoa talvisodan alkamisen jälkeen, 16.12.1939 pääsivät asentajat työhön. Varkauteen saapuneen panssarikaluston määrä oli niin suuri, että alun perin käyttöön saatu konepajan korjaamohalli, luovutetut lisätilat, konepajan pihamaa ja varastotilat olivat pian täynnä. Vuosien 1939-1944 aikana panssarikorjaamolla korjattiin sotasaaliina saaduista 700 panssariajoneuvoista 300 omien panssarijoukkojen käyttöön.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1942

Toinen maailmansota tarkoitti Suomelle kolmea sotaa, talvisota, jatkosota ja Lapin sota seurasivat toisiaan. Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941. Kansan sietokyky joutui äärimmilleen, vaikka kyseessä olikin alusta alkaen enemmän hyökkäys- kuin puolustussota. Menestyksekäs alku taittui pian asemasodaksi. Sota kosketti tietysti eniten, kun puoliso, isä tai veli ei palannut sodasta. Suomelta kaatui toisessa maailmansodassa lähes satatuhatta sotilasta.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1943

Varkauden tehtailla oli tapana järjestää työntekijöilleen joulujuhlat. Sahan joulujuhlat järjestettiin myös sotavuonna 1943 Seuratalolla, joka oli koristeltu tontuin. Osallistujista valtaosa oli naisia miesten ollessa rintamalla.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma

1944

Sodan aiheuttama pakolaisuus eli karjalan evakoiden uudelleen asuttaminen yhdessä väestönkasvun kanssa sai aikaan valtavan asuntopulan. Tilannetta helpottamaan rakennettiin Varkauteen parakkiasuntoja, joita kutsuttiin myös Karjalan junaksi. Parakkeja pystytettiin Kommilaan ja Taulumäelle. Alvar Aalto laati parakkirakennuksista suunnitelmat, joiden pohjalta Paul Bernoulli laati niiden lopullisen muodon.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1945

Könönpellon asuntopäivät esittelivät omakotiasumista sekä Varkauden talotehtaan A-talotyyppiä. Könönpellon asuntopäivillä Varkauden asuntoreformiyhdistyksen aktiiveja. Istumassa toinen vasemmalta asuntoreformiyhdistyksen puheenjohtaja, varatuomari Eemeli Koponen. Hänen oikealla puolellaan seisoo mustassa takissaan insinööri Paavo Liukko. Keskellä arkkitehti Kalevi Väyrynen tupakka toisessa ja salkku toisessa kädessään. Oikealta käsin kolmantena arkkitehti Paul Bernoulli.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1946

Sotakorvausalus 658:n vesillelasku Pirtinnemen telakalla. Alus on vuonna 1945 tilattu ”Archangelsk” hinaajahöyrylaiva. Sotakorvausteollisuuden myötä laivateollisuus nousi uuteen kukoistukseen. Varkauden tehtailla valmistettiin kolmekymmentä sotakorvausalusta vuosina 1945-48. Ne olivat metallirunkoisia suuria hinaajia. Laivoille annettiin venäjänkielisiä nimiä tai ne varustettiin järjestysnumerolla.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1947

Sodan jälkeinen valtava väestönkasvu ja ns. suuret ikäluokat loivat tarvetta uudenlaisille palveluille teollisuuskauppalassa. Myös Varkaudessa rakennettiin uusia kouluja, lastentarhoja ja leikkikenttiä. Valtavan asuntopulan vuoksi myös asuinrakentaminen oli hyvin laajamittaista ja Varkauteen kaavoitettiin ja rakennettiin tulevina vuosikymmeninä runsaasti uusia omakotitaloalueita. Taulumäen ja Päiviönsaaren alueet saivat pikkuhiljaa uuden, kaupunkimaisemman ilmeen. Niihin molempiin rakennettiin useita asuin- ja liikekerrostaloja.

Varkauden museon kuva-arkisto, Mauno Mannelin

1948

Karl Lindahlin suunnittelema, vuonna 1919 valmistunut saharakennus paloi jatkosodan aikana vuonna 1944. Sen paikalle tilattiin Alvar Aallolta moderni uudisrakennussuunnitelma, ja tuosta suunnitelmasta valmistui vuonna 1948 kenties Aallon tunnetuin yksittäinen rakennus Varkaudessa. Suunnitelmansa pohjana Aalto hyödynsi entisen sahan pystyynjääneitä tiiliseiniä. Mielenkiintoisena erityispiirteenä Aalto suunnitteli sahan pohjoisenpuoleiseen päätyyn hakkeensäilytystornin, jota verhosi aaltoileva panelointi.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Foto Roos

1949

Sodan jälkeinen optimistinen ilmapiiri ilmenee hyvin Kanavasaaren urheilukeskuksen suunnitelmissa. Arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnitelma Varkauden urheilukeskukseksi voitti Lontoon olympialaisten taidekilpailun kultamitalin vuonna 1948. Kämärin kentän suunnitelmat tehtiin A. Ahlström osakeyhtiön toimesta, kun taas kauppala rakennutti oman urheilukenttänsä Kisapuiston Kuoppakankaalle. Lindegrenin suunnittelema kenttä tunnettiin paremmin ”kultamitalikenttänä”, kun taas kauppalan urheilukenttä sai lisänimen ”miljoonakenttä”.

Kuva: Varkauden museon arkisto