1950

Taiteilija Häkkisen veistos Kalastava karhu oli kiertopalkinto Suomen jääpallomestaruuksista. Siitä pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1945. Periaatteena oli se, että veistoksen sai omaksi se joukkue, joka ensimmäisenä voittaa viisi mestaruutta. WP35 voitti Suomen mestaruuden vuosina 1945-1948 ja 1950 ja näin ollen voitti veistoksen itselleen. Kuvassa WP 35 mestaruusjoukkue 12.2. 1950, kuvattuna Lappeenrannan Urheilumiehiä vastaan pelatun ottelun jälkeen. WP 35 oli 1940-1960-luvuilla menestynein jääpallojoukkue.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1951

Arkkitehti Kalevi Väyrynen aloitti Varkauden kauppalanarkkitehtina 1.2.1948, ensimmäisenä arkkitehtina tässä virassa. Tuossa vaiheessa rakennustöistä muodostui yksi kehittyvän ja kasvavan kauppalan tärkeimmistä tehtävistä. Väyrysen aikaa Varkaudessa leimaa tulevaisuudenusko ja uuden, modernin kaupungin luominen. Yksi näkyvimmistä rakennuksista oli vuonna 1951 valmistunut kauppalan virastotalo, myöhemmin Varkauden kaupungintalo.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1952

Edellisen vuoden syyskuussa ajettujen, ensimmäisten Jyväskylän suurajojen, 1700 kilometriä pitkä reitti poikkesi ennen Jyväskylään päättymistään myös Varkaudessa. Autokilpailuista muodostui 1950-luvulla muotilaji. Vesistöjen halkomassa maisemassa jäärata muodostui luonnostaan talviseksi ajo-alustaksi. Yleisön turvallisuus nousi vähitellen esille useilla paikkakunnilla tapahtuneiden onnettomuuksien myötä. Autourheilu alkoikin osittain siirtyä suljetuille radoille. Varkaudessa moottoriurheilukeskus avattiin 1980-1990 lukujen taitteessa.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1953

Suuret ikäluokat loivat tarvetta uudenlaisille palveluille teollisuuskauppalassa. Myös Varkaudessa rakennettiin uusia kouluja, lastentarhoja ja leikkikenttiä. Myös neuvolapalvelut kehittyivät 1950-luvulla runsaasti. Kuvassa Luttilan leikkikenttä 1.7.1953.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Warkauden lehden kokoelma

1954

Kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema vesitorni edustaa erikoisinta esimerkkiä Väyrysen tuotannosta. Aikanaan Suomen korkein asuinkerrostalo on yhä Varkauden näkyvin maamerkki. Vesitornin ja asuinrakennuksen yhdistäminen oli poikkeuksellinen ratkaisu, joka herätti valtakunnallisestikin huomiota. Poikkeuksellinen ratkaisu selittyi suunnitteluaikana vallinneella asuntopulalla. Noin 50 metriä korkean rakennuksen yläosassa olevan vesisäiliön alapuolella on 11 asuinkerrosta ja ylhäällä näköalatasanne. Rakennuksen kaksi alinta kerrosta olivat vuonna 1956 perustetun Varkauden museon käytössä, yhdeksän seuraavaa asuinkäytössä.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1955

A. Ahlström Osakeyhtiö järjesti joka vuosi yhtiön työntekijöiden ja kauppalan asukkaiden lapsille lastenjuhlat Kämärillä. Juhlissa oli monenlaista ohjelmaa ja aina yhtä odotettu limonaditarjoilu. Kuva otettu lastenjuhlista kesällä 1955.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1956

Yleislakkokulkue Ahlströminkadulla lakon päättyessä 20. maaliskuuta 1956. Hintasäännöstelyn loputtua, tammikuussa 1956, elinkustannuksien hinta nousi nopeasti ja SAK vaati voimakkaasti joko hintojen laskua tai palkkojen nostoa. Kolmen viikon pituisen, koko Suomen kattaneen yleislakon seurauksena, työnantajapuoli myöntyi palkankorotuksiin.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1957

Varkauden suomalainen yhteiskoulu perustettiin vuonna 1919, aluksi Kansankeittiön rakennuksessa. Omat tilat koulu sai vuonna 1921. Vuonna 1956 Varkauden yhteislyseoksi nimensä muuttanut oppilaitos muutti uuteen, arkkitehti Elsa Arokallion suunnittelemaan rakennukseensa Päiviönsaarelle. Helmikuussa 1957 penkinpainajaisiaan viettävät abiturientit olivat ensimmäiset tuosta rakennuksesta valmistuneet ylioppilaat.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1958

Taulumäen alue sijaitsi alun perin ruukin alueen ulkopuolella. Mikkelintien varteen alkoi 1920-1930 luvuilla muodostua kaupallinen keskittymä, joka palveli kasvavan Kauppalan tarpeita. 1950-luvulla Taulumäellä sijaitsi useita erikoisliikkeitä. Etualalla pieni nakkikioski, taustalla urheiluliike Uimosen talo ja Työnvoiman rakennus. Kuvan keskellä kulkee Rajakatu jota pitkin kulki ennen Varkauden kunnallista itsenäisyyttä Leppävirran ja Joroisten kuntien raja.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1959

Varkaus vesistöjen ympäröimänä soveltui erinomaisesti moottorivenekilpailujen järjestämiseen. Lisäksi Varkaudessa oli asiaan vihkiytyneitä harrastajia ja paikkakunnan laivanrakennusteollisuus piti huolen, että osaajia alalta löytyi. Kilpailujen pitopaikkana toimi Kämäri ja sen läheisyydessä oleva Siitinselkä. Moottorivenekilpailujen yleisöä ja veneitä vuonna 1959.

Varkauden museon kuva-arkisto, Veikko Hukka