1960

Varkauden työväenopiston rakennus valmistui 1940 ja sitä laajennettiin kolmannella kerroksella 1960. Opistolla sijaitsi myös kirjasto. Opiston viereen valmistui 1958 Kalevi Väyrysen suunnittelema ortodoksinen kirkko.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1961

Paperikone 3 käynnistyi vuonna 1961 ja on ainoa Varkaudessa yhä käynnissä oleva paperikone, tosin kartonkikoneeksi muutettuna. Itse patruuna Leif Glöersen saapui tarkastelemaan PK3:n käynnistymistä. Glöersen eli “Lörssi” varkauden viimeiseksi patruunaksi nimetty Varkauden tehtaiden toimitusjohtaja oli tuttu näky eri toimipisteissä knalli päässä ja keppi kädessä.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström

1962

Varkauden kauppalasta rakennettiin tietoisesti modernia kaupunkia koko 1950-luvun ajan. Haaveet uudesta kaupungista saivat vahvistuksen vuonna 1960, kun kaupunginhallitus antoi kauppalanjohtajalle valtuudet lähteä selvittämään kaupungiksi tulon mahdollisuuksia. Kauppalanvaltuusto teki asiasta päätöksen toukokuussa 1961. Varkaudesta tuli viimein kaupunki vuonna 1962.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1963

Varkauteen perustettiin Suomen ensimmäinen nuorisovaltuusto vuonna 1963. Lyhytaikaiseksi jääneen nuorisovaltuuston suurin ponnistus oli valtakunnallistakin kohua aiheuttaneiden Modernin kulttuurin päivien järjestäminen syyskuussa 1963. Järjestäjinä päivillä toimivat nuoriso- ja raittiussihteeri Heikki Huovinen, arkkitehti Ossian von Konow ja toimittaja-kirjailija Risto Karlsson. Päivien nuori puhujakaarti, mm. Pentti Saarikoski, Jörn Donner ja Juha Virkkunen saivat provosoivilla kannanotoillaan yllytettyä yleisön tiukkaan keskusteluun, jonka tuloksena useat kutsuvieraat poistuivat paikalta suuttuneena. Järjestäjät pakenivat kaupungista muutamaksi päiväksi antaen kohun laantua.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1964

Presidentti Urho Kaleva Kekkonen teki vierailun Varkauteen syyskuussa 1964. Presidentti tutustui kaupungintaloon ja kaupungin taidekokoelmiin, sekä tietysti tehtaisiin. Juhlapuheessaan presidentti Kekkonen korosti uuden kaupungin ja teollisuuden tiiviitä suhteita, sekä Saimaan kanavan merkitystä koko Varkauden ja koko maan taloudelle.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1965

Mikkelintienä tunnettu liikekatu muutettiin vuonna 1965 Kauppakaduksi. Nimenmuutoksella haluttiin korostaa Varkauden kaupunkimaisuutta ja urbaaniuutta. Varkautelaiset olivat nimittäneet katua Kauppakaduksi jo pitkään ennen virallista nimenmuutosta.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1966

Ensimmäiset tukkilaisten kilpailut käytiin sauvonnassa jo 1900-luvun alkupuolella. Useammissa lajeissa on käyty kilpailuja 1930-luvulta alkaen. Aluksi kisoihin osallistuivat parhaat uittojätkät, mutta nippu-uittoihin siirtyminen 1950-luvulla hävitti tukkilaistaitojen tarpeen uitossa. Varkaudessa tukkilaiskisoja järjestettiin kesäisin Kämärillä useampana vuonna. Kuva vuoden 1966 kisoista.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Veikko Hukka

1967

Taipaleen kanava on osa Saimaan syväväylää ja se yhdistää Unnukan ja Haukiveden. Noin 500 metriä pitkä kanava on rakennettu 1835-40 sekä uusittu 1867-71 ja 1962-67. Taipaleen kanavan sulkukammion kokoa laajennettiin 1960-luvun muutostöissä yhdistämällä vanhat 35 metrin sulut ja niiden välissä ollut tasausallas yhdeksi suluksi. Töitä varten kanava jouduttiin tyhjentämään vedestä miesten työskennellessä sulkukammion sisäpuolella 18.4.1967.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1968

Kalevan kisat ovat yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa. Varkaudessa Kalevan kisat järjestettiin Kisapuiston kentällä Kenttä-Veikkojen isännöiminä vuonna 1968.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Veikko Hukka

1969

Komminselän yli Puurtilaan ja Puurtilanniemeen ei ennen siltaa päässyt kuin kiertämällä Kopolanvirran kautta. Niinpä matkaa lyhentääkseen Puurtilalaiset tekivät joka talvi jäälle  Multsalmentien kohdalle sahajauhotien, jota pitkin tehtaalle ja ruukille pääsi murto-osalla matkaa. Kesäisin matkaa lyhennettiin ylittämällä vesi Kommi-laivalla.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Warkauden lehden kokoelma