1980

Lehtoniemen tehtaan perusti Albert Krank, joka oli innokas suunnittelija ja yritteliäs keksijä. Lehtoniemen tehtaan toiminta loppui 1929 ja tehdas siirtyi A. Ahlström Oy:n omistukseen. Tehtaan historian aikana valmistui yli 200 laivaa, ja yli 300 höyrykonetta ja yli 300 höyrykattilaa. A. Ahlström Oy:n aikana Lehtoniemessä toimi puuteostehdas, joka muutettiin Ääniteknilliseksi tehtaaksi. Tehdas lopetettiin 1965. Vuonna 1980 tehtaan portti, jonka kautta kaikki työntekijät olivat kulkeneet, oli ollut kiinni viisitoista vuotta, mutta yhä pystyssä.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Seppo Sarmaslahti

1981

Olli Kivisen suunnittelema yleiskaava vuodelta 1966 siirsi asuinrakentamisen keskusta-alueen ulkopuolella sijaitseviin lähiöihin, muun muassa Käpykankaalle, Häyrilään sekä Kaura-Ahoon. Ajan hengessä kritisoitiin arkkitehti- ja muotoilijakeskeisyyttä ja suunnittelijat jäivätkin usein tuntemattomiksi. Läkkisepänkadun kerrostalot valmistuivat 1980-luvun taitteessa.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1982

Pehesaaren talo Päivönsaarella oli Wahlin aikaan tehtaan insinöörien asuinrakennus. Vuodesta 1918 alkaen rakennuksessa toimi sairaala ja vuodesta 1936 lastentalo. Rakennus purettiin vuosina 1982-1983, kun Päiviönsaaren päiväkoti valmistui.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto

1983

Vuosien 1949-1951 välisenä aikana rakennettu kauppalan virastotalo, eli nykyinen kaupungintalo sai tämänhetkisen ulkoasun, kun rakennuksen yhteyteen valmistui lisäsiipi vuonna 1983. Laajennusosan suunnittelusta vastasi kaupungin talosuunnitteluosasto. Vanha osa peruskorjattiin vuosina 1983-1984 huonejaottelua hieman muutellen.

Varkauden kaupunki on tehnyt uudisrakennuskohteisiin tulevien taidehankintojen ns. prosenttiperiaatepäätöksen jo vuonna 1982. Tämän päätöksen pohjalta hankittiin myös kaupungintalon laajennusosaan useita taideteoksia portaikkoihin, sekä auloihin.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Warkauden lehden kokoelma

1984

Päiviönsaaren torin remontin yhteydessä vuonna 1983 haluttiin torille rakennettiin iloksi ja virkistykseksi suihkukaivo, jonka yhteyteen tuli myös kuvanveistäjä Kari Ovaskan veistos. Pian paljastamisen jälkeen Warkauden lehti herätti 19.7.1984 leikkimielisen nimikeskustelun. Kaupungin oma historia tuntui tarjoavan vastauksen, lukijan mielipidekirjoitus Warkauden Lehdessä julisti 3.8.1984: ”Ruukin Ruusa sen olla pitää”.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Warkauden lehden kokoelma

1985

Varkauden kirjasto toiminut koko historiansa ajan tilapäisissä tiloissa eri paikoissa: Pirtinvirran rannalla sijainneessa koulurakennuksessa, kansankeittiön rakennuksessa, työväenopiston kellaritiloissa ja kerrostalossa. Kaupunginkirjaston uudisrakennushanke päätettiin Varkauden kaupungin 50-vuotisjuhlakokouksessa 18.8.1979. Kirjastorakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1983. Varkauden nykyinen kaupunginkirjasto valmistui huhtikuussa 1985 ja avattiin toukokuussa, vihkiäisjuhlaa vietettiin 10.6.1985.

Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto/ Harri Eronen

1986

Savon museo, joka oli aloittanut toimintansa Vesitornin alakerroksissa, joutui muuttamaan arava-lainsäädännön vuoksi. Varkauden museo löysi uuden kodin 1914 rakennetusta vanhasta tehtaan hotellista, joka oli kerennyt hotellina toimimisen lisäksi olla niin puhelinlaitoksen käytössä kuin asuinrakennuksenakin.  Varkauden museo aukesi nykyisissä tiloissa Wredenkadulla yleisölle 1986 ja vuodesta 2009 lähtien myös taidemuseon näyttelytila on toiminut samassa paikassa.

Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma

1987

Valtava muutos koko Varkaudelle ja varkautelaisten identiteetille tapahtui 1987, kun A. Ahlström Osakeyhtiö alkoi pilkkomaan omaisuuttaan ja myi Varkauden paperitehtaat Enso-Gutzeit Oy:lle. Yhden yhtiön kaupungista alkoi muodostua nykyisenkaltainen monen monikansallisen yrityksen värittämä kaupunki. Enso-Gutzeitin kyltti ilmestyi Taipaleentien varteen tehtaan päälle heti vuonna 1987.

Varkauden museon kuva-arkisto, Warkauden lehden kokoelma

1988

Muistomerkkiä laivanrakentaja-aiheesta oli esitetty jo 60-luvulla, mutta hanke sai myötätuulta vasta 1980-luvun alussa. Laivanrakentajamuistomerkin tekijäksi valikoitui varkautelainen taiteilija Taru Mäntynen. Teoksen valmistumisajankohdaksi sovittiin vuosi 1989, Varkauden kaupungin 60-vuotisjuhlavuosi. ”…Laivat tehtiin kuitenkin 1800-luvulla niittaamalla ja tähän patsaaseen tulee nimenomaan niittaajia”, kertoi Taru Mäntynen teoksesta valamisen yhteydessä vuonna 1988. Pirtinvirran rannalla sijaitsevassa Laivanrakentajat-veistoksessa onkin kuvattu kolme niittaajaa alasimen ääressä liittämässä laivan levyjä toisiinsa.

Kuva: Taru Mäntysen kotiarkisto

1989

Presidentti Mauno Koivisto ja puolisonsa Tellervo Koivisto vierailivat Varkaudessa 1989. Presidenttiparille oli järjestetty monenlaista ohjelmaa. Rouva Tellervo Koivisto vieraili muun muassa Päiviönsaaren päiväkodilla. Vierailun isäntänä Varkaudessa toimi kansanedustaja Kari Rajamäki, joka oli toiminut Varkauden kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1985 alkaen.

Varkauden museon kuva-arkisto, Juha Eskelinen